Ihana Kastello!

Pääsiäisviikonloppuna  kokeilin ensimmäistä kertaa verkkoa, ja siinä tuli kyllä kaloja, tosin verkko meni sen jälkeen roskiin, koska käytin puukkoa kalojen irti saamiseksi. En jaksanut selvitellä sitä. Muuten ei tullutkaan kalaa. Nemo- koira oli ihan loppu mökkireissun jälkeen. Nukkui koko paluumatkan ja kotonakin nukkumaan mennessämme oli "Vihdoin!"- asenteella.

Eilen pe 9.5. Kastellon omistaja Sara piti meille tuntia. Tunnilla harjoittelimme jälleen muodossa pysymistä ja tehtiin myös kuunteluharjoitusta ja sainkin Kassun kuulolle, eikä poni yhtään kyseenalaistanut pyyntöjäni.
Ensimmäinen harjoitus oli käynnissä tötterön kohdalla seis - muotoon- voltti tötteröiden ympäri ja seuraavalla tötterölle sama juttu. Tötteröitä oli kaksi (2) yhdellä pitkällä sivulla, molemmin puolin. Seuraavaksi ravissa voltit molemmilla pitkillä sivuilla- 1 per sivu ja ei tarvinnut pysähtyä. Meni hienosti ja sai kävellä hetken pitkin ohjin.
Seuraava harjoitus oli niin, että lyhyellä sivulla pituushalkaisijalle suorassa ja suunnan vaihdos toisessa päässä. Tötteröt olivat tässäkin harjoituksessa ja pikkuhiljaa Sara kavensi tötteröiden väliä ja samalla tuli vaikeusastetta lisää. Aluksi mentiin vähän S- kirjaimen muodossa pituushalkaisijalle kääntyessä, joten Sara tuli sivulle "seinäksi", jonka läpi EI saanut mennä. Kyllä me mentiinkin sitten suorassa halkaisijalle :) Ei tullut Saran varpaista muussia.

Seuraavaksi lisättiin tähän harjoitukseen pysähdys. Puomien välissä piti pysähtyä kuin seinään- muotoon- ja reippaasti raviin. Alku oli vähän tahmeaa, mutta poninkin tajutessa jutun juonen alkoi sujumaan. Ensin raviinlähtö oli kuin täydessä lastissa oleva kuorma- auto ja rekka- alkuun lähtee todella hitaasti kiihtymään. Pari kertaa raipalla avustettaessa alkoi sujumaan.

Tämän jälkeen sai taas kävellä ja Sara laittoi puomit ja tötteröt ympyräksi ja sitten oli vuorossa laukat. Alkuun jännitti aivan älyttömästi (joskus jopa pelännyt laukkaamista niin paljon etten edes tutulla hevosella eli Kassulla uskaltanut hetkeen laukata), mutta ekan oikeaan kierrokseen laukan jälkeen jännitys hävisi kuin pieru saharaan. Ja se laukka! Kumpa ei olisi tarvinnut lopettaa!! Ensin laukkasin vasempaan, koska oli minulle helpompi ja sain oikeasti keskittyä, että herra pysyi muodossa. Oikeassa kierroksessa herra meni itse muodossa ja oli kokoajan avuilla. Oli kuin olisi ollut keinuhevosen selässä ja itse en edes lähtenyt valumaan vasemmalle, mitä yleensä olen tehnyt. Katsoin myös kokoajan eteenpäin, enkä ponin niskaa. Oikeaan kierroksen laukka oli kyllä, sellainen mitä en olisi halunnut lopettaa! Sanoinkin Saralle, etten halua lopettaa laukkaamista ja Sara vain nauroi :D

Sitten alkoi sataa ja piti lopetella. Kerettiin juuri rankimman vesisateen alta pois talliin suojaan.

Kuvia postailen tunnista, kunhan saan kuvat Saralta. Laukasta ei valitettavasti tullut kuvia- saati videota. :(

P.S. Ennen tuntia, Kastelloa hoitaessani aloin ihmettelemään, miksi taskusta alkoi kuulumaan "tuut-tuut-tuut". Katsoin minne puhelin oli soittanut ja ei ollut paras mahdollinen paikka.. Puhelin soitti taskupuhelun nimittäin hälytyskeskukseen (112)!! Joten jos joku, joka on hälytyskeskuksessa töissä: Pahoittelut asiasta! Toivottavasti saitte edes hyvät naurut kun komensin ponia "Siirrä persettäs sinne! Nosta koipi"- jutuista.